TUOHI-MALKAKATON TEKO KAHTEEN VÄINÖNTALON AITTAAN

LASTEN LEIKKIAITTAAN SEKÄ VIINA-AITTAAN

Kattojen uusiminen lähti käyntiin jo maaliskuulla. Soinista löytyi eräältä isännältä pimeää korpea, jossa kasvoi tiheässä erittäin kitukasvuisia kuusennäreitä. Ne olivat tosiaan kitumalla kasvaneet valosta taistellen. Ehdin siellä kaatamaan ja ajamaan ne moottorikelkalla pois juuri sopivasti, ennenkuin lumet alkoivat pehmenemään. Malkapuita kertyikin monta rekikuormaa.

 

Malkapuiden ajoa.

Ahkerat malkapuiden kuorijat.

 

Tässä vuollaan katajatappeja.

 

 

Lasten leikkiaitan katonteko aloitettu. Vas.Reijo Kivijärvi, Martti Hautamäki ja Pauli Pykäri

 

Elokuun lopulla aloin sitten kuorimaan niitä, sekä kirveellä veistämään.Tuohikaton pahin vihollinen on aurinko. Siksi malkapuut kannattaa veistää harjalta risteävästä kohdasta hieman ohuemmaksi, jolloin puut saadaan mahdollisimman tiiviisti toisiaan vasten. Samoin alapää veistetään räystäällä kiilamaiseksi. Kirveellä veistettäessä puun solukko menee tukkoon eikä se ime vettä niinkuin sahalla katkaistu tekisi.

Malkapuut veisteltiin risteävästä kohdasta molemmilta sivuilta, jolloin ne asettuvat lähemmäksi toisiaan ja liitettiin katajatapeilla toisiinsa, aina kaksi malkaparia yhdellä tapilla. Näin aurinkokaan ei pääse polttamaan tuohia.

 

Harjalle risteävään kohtaan porattiin reikä ja malkapuut liitettiin tiukaksi, vuolluilla katajatapeilla toisiinsa. Vanhoja lahonneita malkapuita poistettin vähän kerrallaan ja roskat lakaistiin pois. Sitä mukaan vanhan tuohikerroksen päälle laitettiin uusi kerros tuohia, räystäältä edeten harjalle aina molemmille lappeille, yhtaikaa rivi kerrallaan ja päälle laitettiin malkapuut painoksi. Kun koko katto oli menty läpi, malkojen päälle asetettiin vielä harjan suuntaisesti paininpuut ja niitä vasten aseteltiin kiviä painoksi.

 

Leikkiaitan katto on valmis!

 

Viina-aitan kattoa aloteltu. Martti ja Hilkka kuorivat taustalla malkapuita.

Molemmat aitat katettu, toinen vielä viimeistelemättä. Pääräystäisiin tuohet asennetaan kahteen eri suuntaan, jolloin ne kuivuessaan käpertyvät aluslaudoituksen reunan ylitse.

 

Viina-aittaan asennettiin lisäksi piilukirveellä veistetyt solkispuut pitämään paininpuita paikoillaan. Paininpuitten päihin veisteltiin neliskanttiset tapit, solkkispuihin taltattiin vastaavan kokoiset reiät. Paininpuitten läpimeneviin päihin porattiin reiät ja niihinkin naputeltiin katajatapit. Näin rakenteesta tuli tiukka, samalla malkapuut pysyvät tiukasti paikoilllaan. Lopuksi solkispuut ja paininpuitten liitoskohdat tervattiin. Kattojen teossa oli minun lisäkseni Martti Hautamäki, Pauli Pykäri sekä yhtenä päivänä Hilkka Keskitalo.

 

Solkispuutkin jo paikoillaan ja tervattuina, pitämässä paininpuita paikoillaan.

Tuohi-malkakatto on melko suuritöinen. Se on mielenkiintoista käsityötä, ja tarvikkeita on kerättävä pitkässä juoksussa oikean vuodenkierron mukaan. Puiden kaatoaika on talvella, ennenkuin elämännesteet puussa alkavat virtaamaan. Tuohi sensijaan irtoaa juhannuksen tienoilla. Arvelisin tällaisten tiukkasyisten malkojen kestävän katolla n.25 vuotta. Sitten ne on taas uusittava, mutta alla olevia tuohia ei välttämättä tarvitse uusia silloinkaan.

Tuohi-malkakatot alkoivat väistymään rakennuksista 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin pärekatot ne vähitellen syrjäyttivät.

31.8.2023 Reijo Kivijärvi

 

 TARINAILTA VÄINÖNTALOLLA VANHANAJAN LELUT JA LEIKIT

24.8.2023 museolla vietettiin tarinailtaa kahvikupposen ääressä jutustellen. Tuija Ahola Lappajärveltä, oli mukana muistojen salkun kanssa. Hän kaivoi salkusta, mitä merkillisimpiä esineitä. Salkusta nousi vanhanajan leluja yksi kerrallaan. Tuija kyseli, herättääkö mitään muistoja? Ja herättihän ne. Moni vanhemmasta väestä oli leikkinyt juuri tällaisilla leluilla lapsuudessaan. Löytyi fyrryä, paperinukkea, nukkea, autoa ym. Tuija kertoi myös vanhanajan leikeistä ja yleisökin pääsi mukaan leikkiin.

 

Kuvassa Tuija Ahola esittelee vanhan mollamaijan.

 

 Ja meillä kaikilla oli niin mukavaa! Oi, jospa oisit saanut olla mukana!

VÄINÖN VILLAT KOULULAISPÄIVÄT 2023

VÄINÖN VILLAT - koululaispäivät pidettiin elokuulla, jolloin Väinöntalolla vieraili lähes 300 koululaista opettajineen. Perinnepäivässä opittiin lampaista ja villan käsittelystä. Evijärven 4H-Yhdistys sai Suomen Kulttuuriyhdistykseltä apurahan päivien järjestämiseen. Tämä mahdollisti sen, että saimme mukaan myös kehräämiseen ja kudontaan erikoistuneen tekstiilitaiteilija Moa Cederbergin Vaasasta. Väinöntalon museon lisäksi Evijärven MTK ja tietenkin Evijärven 4H Yhdistys olivat päiviä järjestämässä.

 

Tässä Marjaana Hinkka kertoo, millaista hoitoa lampaat tarvitsevat. Lapset saavat myös ruokkia ja rapsutella museon kesälampaita Urhoa ja Pilkkua.

 

 

 

 

 

Koululaiset pääsivät tutustumaan myös Marjaanan tekemään taiteeseen sekä lampaanvillasta valmistettujen käsitöiden maailmaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Moa Cederberg näyttää, miten kehrätään. Lapset pääsivät myös itse kokeilemaan kehräämistä sekä villojen karstausta.

4H-yhdistyksen Hanna Honkaniemi ja Anu Peltokangas  ohjaavat neulahuovutuksen 

saloihin. Tässä koululaiset valmistavat avaimenperiä huovuttamalla.

Leikittiin myös kymmenen lammasta laudalla piiloleikkiä, jonka jälkeen lapsille maistuikin lammaspipari ja mehu.

Yhteistyöllä näitä tapahtumia on järjestetty. Kiitos kuuluu siis kaikille yhteistyökumppaneille!

KIITOS!

Väinöntalon kuulumisia

 Blogin päivitykset meinaa vaan jäädä, vaikka monenlaista on kuulunut Väinöntalon museon kesään. Näyttelyiden lisäksi on vietetty Eino Leinon päivänä 6.7. RUNON JA MUSIIKIN ILTAA, jolloin saimme nauttia Leinon upeista runoista ja musiikista kahvikupposen äärellä. Tupa oli täynnä, joten näitä tilaisuuksia tulee jatkossakin.

Tupa täynnä!

Esiintyjät: Marjaana Hinkka, Hilja Elgbacka, Satu Lumiaho, Tiia Vartio, Vieno Maria Mäkelä, Aimo Kaski ja juonto Hilma Latukka.

30.7. Pidettiin jälleen perinteiset kesäseurat, jolloin saimme laulaa toivevirsiä kanttori Miika Tikkasen säestyksellä. Sanaa jakoivat Kortesjärven kappalainen Nina Eskoli ja Mauri Nygård. 

Kuva seurojen mainoksesta.

Elokuun alkupuolella Väinöntalolla nähtiin  upeita kansallispukuja kansallispukujen tuuletuspäivässä. Tilaisuuteen sai tulla oman puvun kanssa tai sai tuoda omia pukuja näytille toisten ihailtavaksi. Mukana oli myös lähialueen pelimannit, joiden musiikista saatiin nauttia ja laulettiinhan siellä yhteislaulujakin kahvikupposen äärellä. 

Pelimannit Satu Lumiahon johdolla soittaa.

 Kansallispukuja näytillä.

Siinä jotakin museon kesästä....myöhemmin lisää päivityksiä blogiin. Väinöntalo auki syyskuussa 15.9.2023 saakka ma - pe klo 9 - 15. TERVETULOA !

Väinöntalon alkukesä 2023

Väinöntalon kesä on jo kovassa vauhdissa, ja kesäkuussa ehti tapahtua jo kaikenlaista!

Museo avasi ovensa kesäksi kesäkuun ensimmäisenä päivänä, jolloin museoon pääsi ilman pääsymaksua. Museon myymälä Muorin puoti tarjosi kävijöille avajaisten kunniaksi avajaistarjouksia.

Avoimet kylät -päivä järjestettiin 10.6. Väinöntalolla. Ohjelmassa oli jos jonkinlaista, muun muassa kirppismyyntiä, vanhoja paperinukkeja, nyplättyjä pitsiliinoja, musiikkia ja piirrustuskurssi. Kaunis sää palveli vierailijoita, ja paikalle löysikin mukavasti iloista väkeä.

Museolla nähtiin, miten pitsinnypläys onnistuu. Esillä oli myös valmiita mallikappaleita vierailijoiden ihasteltavaksi.

Näytillä oli myös vaikuttava kokoelma paperinukkeja. Entisaikoina paperinukke oli helposti lähestyttävä lelu, sillä se ei vaatinut paljon materiaalia.

Juhannuspäivänä 24.6. vietettiin kesänäyttelyn 2023 avajaisia. Tämän vuoden kesänäyttelyn aihe on lammas, ja näyttelyssä on esillä Marjaana Hinkan lammasaiheista taidetta sekä useiden naisten taidokaita käsitöitä. Tänä vuonna kesänäyttelyn kunniaksi museolla on myös erityisvieraita: pässit Urho ja Pilkku ovat kesäasukkaina museon pihassa! Avajaispuheessaan Marjaana Hinkka kertoi lampaiden merkityksestä hänen perheensä elämään ja korosti luontosuhteen säilyttämistä myös nykyaikana. Hänen taideteoksensa heijastavat hänen suhdettaan lampaisiin, ja teoksiin pystyy tutustumaan koko kesän ajan Väinöntalon yläkerrassa.

Näyttelyssä on taideteoksien lisäksi esillä lampaiden villasta tehtyjä käsitöitä.

Kuvassa Marjaana Hinkka (vasen), taka-alalla Urho ja Pilkku. Urhoa ja Pilkkua pääsee tapaamaan ja silittämään museon alapihassa. Vierailevana tähtenä museolla kukko nimeltä Herra Tankki.

Väinöntalon kesästä voit lukea myös Pietarsaaren Sanomien lehtiartikkelista.

Kesäkuussa Väinöntalon YouTube-kanavalla julkaistiin myös kolmiosainen Väinön jalanjäljissä -videosarja, jossa tutustutaan ja valmistetaan entisaikojen puutöitä. Väinöntalon etelätuvassa on myös esillä videosarjassa valmistetut esineet sekä tietoa esineistä ja niiden valmistuksesta.

Ylhäällä Väinön jalanjäljissä -sarjan videot. Video löytyvät museon YouTube-kanavalta, josta löytyy myös muuta mielenkiintoista katsottavaa! 

 

Videosarjan esineitä esillä etelätuvassa.

 

 

Kesää on vielä reippaasti jäljellä, ja Väinöntalolla järjestetään mielenkiintoisia tapahtumia! Tulossa on vielä esimerkiksi Eino Leinon päivänä järjestettävä runoilta. Ajankohtaista tietoa tulevista tapahtumista löydät museon sosiaalisen median kanavista Facebookista ja Instagramista.

Nähdään museolla!

Koululaispäivät Väinöntalolla

Väinöntalon museolla vietettiin jälleen koululaispäiviä 16.-18.8.! Niitä oltiinkin jo odotettu, sillä koronan takia niitä ei voitu järjestää pariin vuoteen. Tämän vuoden aihe oli siis ollut pohdinnassa jo jonkin aikaa, ennen kuin se saatiin viimeinkin toteutettua.

Hieman koululaispäivien ideasta, jos on päässyt jo unohtumaan: koululaispäivillä evijärveläiset alakoululaiset pääsevät museolle tutustumaan entisaikaiseen talonpoikaiselämään. Joka vuosi historiaa tarkastellaan eri näkökulmasta erilaisten aiheiden muodossa. Aiheet ovat rajattuja otteita talonpoikaiselämästä, ja aiheita ovat olleet muun muassa jokin tietty kotieläin, metsästys tai koulunkäynti. Aihetta tarkastellaan erilaisilla pisteillä, joissa jokainen koululaisryhmä viettää noin 15-20 minuuttia. Päivän lopuksi tapahtuu yleensä vielä yhteinen lopetus, johon kuuluu esimerkiksi tarina tai arvuutteluleikkejä. 

Tänä vuonna koululaispäivien aiheeksi valikoitui lehmä. Aihetta käsiteltiin neljällä pisteellä: ensimmäisellä pisteellä tutustuttiin entisajan karjanhoitoon, toisella pisteellä tutustuttiin entisajan maitoruokiin, kolmannella pisteellä askarreltiin ja neljännellä pisteellä tutustuttiin nykyajan karjanhoitoon. Päivän lopuksi luettiin tarina navettatontusta. Mukana järjestämässä oli Väinöntalon lisäksi 4H Evijärvi ja MTK Evijärvi, hienon tekolehmän lainasi Heikki Kujala.

Heikki-renki esitteli entisajan karjanhoitoa koululaisille ja heidän opettajilleen. Heikki-rengin pisteellä kerrottiin lehmien vuodesta keväästä talveen saakka. Blogitekstin kirjoittaja suunnitteli pisteen, joten voin kertoa hieman sen sisällöstä. Keväällä lehmät päästettiin karjan uloslaskupäivänä (usein toukokuussa) ulos laiduntamaan pitkän talven jälkeen. Karjavuodesta haluttiin hyvä, joten uloslaskun aikaan tehtiin pieniä taikoja. Kesällä lehmät laidunsivat ensin metsissä ja myöhemmin pelloilla ja niityillä. Lehmien lypsyn jälkeen maito piti siivilöidä, jotta siitä saataisiin enimmät roskat pois. Syksyllä karja laitettiin takaisin navettaan noin mikkelin aikaan, jota ennen vanhaan juhlittiin syyskuun lopun tienoilla. Ne lehmät, joita ei haluttu tai voitu pitää talven yli, teurastettiin syksyllä. Talvella lehmät viettivät aikansa navetassa, jolloin ne olivat usein "ummessa" eli eivät lypsäneet. Heikki-rengin kerrottua asiansa koululaiset pääsivät kokeilemaan tekoutareiden lypsyä. Vain muutama oli aikaisemmin lypsänyt oikeaa lehmää, mutta tekoutareiden lypsy sujui hyvin.

 

 

Tilannekuva Heikki-rengin pisteeltä. Kuvassa Heikki kertoo entisajan taiasta, jossa naisväki sitoi lehmänkellon hameensa helmaan ja juoksivat navettaa ympäri; taian ajateltiin tuovan lehmät paremmin kotiin. Taustalla nähdään vanhoja opetustauluja lehmistä sekä lehmä tekoutareineen.

Niina-emännän pisteellä tutustuttiin entisajan maitoruokiin. Niina-emäntä kertoi erilaisista entisajan maitoruoista, niiden käytöstä ja valmistuksesta. Pisteellä opittiin esimerkiksi viilin olevan kesäruokaa ja että maitoa ei juotu kovin paljon sen huonon säilyvyyden vuoksi. Pisteellä koululaiset saivat myös maistaa juustovelliä, piimäpohjaista perinneruokaa. Juustovellin vastaanotto oli vaihtelevaa, mutta ainakin osan mielestä velli oli hyvää.

 

 

Niina-emäntä esittelemässä juustokehikkoa, jota käytettiin muottina juuston tekemisessä. Kuvassa nähdään myös vasemmalta alkaen voimuotti, viiliastia ja kirnu. Takana näkyy myös uudempi, veivattava kirnu ja separaattori.

4H:n pisteellä askarreltiin painamalla lehmän kuvia kankaaseen Hanna-piian ja Anu-piian johdolla. Koululaiset saivat valita lehmän väriksi joko mustan tai ruskean, jonka jälkeen kuvat painettiin maalilla sapluunan läpi kankaaseen. Koululaiset saivat pitää painokuvat muistona päivästä. Vaikka kaikki käyttivät samaa muottia, oli hauska nähdä pieniä eroja jokaisen lehmässä!

Lehmäkankaat kuivamassa. Viimeisenä päivänä lehmät joutuivat kuivumaan huonon sään takia sisällä, mutta muina päivinä ne pääsivät ulos penkeille aurinkoon kuivumaan.

Viimeisellä pisteellä MTK esitteli koululaisille nykyaikaista karjanhoitoa. Koululaiset saivat kuulla esimerkiksi lehmien hyvästä nykyaikaisesta ruokavaliosta ja siitä, miten paljon lehmät lypsävät. Lapset saivat mukaansa myös puuhakirjoja halutessaan. Lopuksi MTK Evijärvi tarjosi koululaisille jäätelöt Kottarin Tilameijerin omistamalta Muun Jäätelökioskilta. Kuuleman mukaan jäätelö teki kauppansa hieman paremmin kuin juustovelli.

MTK Etelä-Pohjanmaan järjestöagrologi Riina Kaistila kertomassa nykyaikaisesta karjanhoidosta. Kuvassa näkyvillä maitopurkeilla havainnollistettiin koululaisille, kuinka paljon lehmä nykyään lypsää. Suuri määrä maitoa jäi koululaisille mieleen, ja kysyttäessä lapset osasivat vastata laskeneensa 30 maitopurkkia.

Koululaispäivien järjestämisessä oli reippaasti työtä kaikkien osapuolten toimesta, mutta vaiva kannatti. Päivät kuluivat sujuvasti ja mukavasti, ja koululaisillekin vaikutti jäävän hyvä mieli. Tällä kertaa myös sää oli miellyttävän lämmin, sillä usein tähän aikaan vuodesta etenkin aamupäivän ryhmässä meinaa tulla vähän kylmä. Nyt kun tämän vuoden koululaispäivät ovat ohi, museolla aletaankin jo hieman ideoimaan ensi vuoden koululaispäiviä. Mikäköhän silloin valikoituu aiheeksi?

Museo haluaa vielä kiittää kouluja sekä yhteistyökumppaneitaan mukavista ja jo kaivatuistakin koululaispäivistä!

"Sata vuotta yhtä soittoa" - pelimannimusiikkia Evijärveltä -näyttely

Kesän 2022 näyttely "Sata vuotta yhtä soittoa" - pelimannimusiikkia Evijärveltä on nyt avoinna yleisölle! Näyttelyssä pääset tutustumaan moniin viimevuosisadan merkittävimpiin evijärveläisiin pelimanneihin sekä heidän tuotantoonsa. Näyttelyn lukuisat valokuvat teksteineen kertovat entisajan elämän musiikkia sisältävistä hetkistä sekä ihmisistä musiikin takana. Esillä on lisäksi nuotteja, lehtileikkeitä sekä joitakin soittimia, jotka täydentävät tekstien ja valokuvien kertomaa tarinaa. Lisäksi näyttelyssä on mahdollisuus kuunnella evijärveläistä pelimannimusiikkia. Tervetuloa tutustumaan museon aukioloaikoina!

Näyttelyn avajaisia vietettiin juhannuspäivänä. Tuolloin museolla pääsi avajaisten kunniaksi myös kuulemaan pelimannimusiikkia lähialueen taidokkaiden soittajien esittämänä. Suuret kiitokset musiikista vastanneille, näyttelyn kokoonpanijoille sekä kaikille avajaisissa vierailleille!